perjantai 30. heinäkuuta 2010

Sairaslomailua, mummopuuhia ja pentukuumetta

Ma näytti siltä, että Limpun tassu alkaa olla parempaan päin. Päätettiin siis, että katotaan vielä jos paranee ihan levolla vaan. Ti oli taas edellistä huonompi päivä, joten ke käytiin lääkärissä tassua näyttämässä. Lääkäri totesi olkapään lihaksessa jonkin asteen venähtymän tms. Ei osannut sano tarkkaa toipumisaikaa, mutta antoi tulehduskipulääkettä. Ja eilen Linus ei enää ontunut ollenkaan. Ihan huippua! Toki vielä mennään ihan pienillä ulkoiluilla ja muutenki aika rauhallisesti, mutta eiköhän tästä kuitenkin aika nopeasti selvitä. Toki nyt jää ainakin PM-kisat väliin, mahollisesti omatkin kisat elokuun lopussa. Nuorten SM:mmät on sitte siinä ja siinä. Mutta vaikka kyllä harmittaa, niin pääasia, että saadaan poika kuntoon. Linus ei voi ymmärtää, miks se ei pääse lenkeille mukaan. Ollaan sitte yritetty puuhailla kaikkea mahollista, mikä ei rasita tassua. Opeteltu uusia temppuja, treenattu paikallaoloa ja leikitty naminpiilotusta yms. Toivottavasti päästään pian kunnon lenkeille, ei Linus nyt ihan vielä seinille hypi, mutta ei se kyllä kovin kaukanakaan oo ;)

Fanny on nyt sitte saanu toimittaa aktiivista harrastuskoiran virkaa tässä. Tosin ollaan tehty kaikki vähän mummotahdilla. Mutta mikäpä siinä. Ollaan käyty poimimassa mustikoita ja lakkoja, reenailtu lenkeillä vähän tokoa, käyty hölkkäilemässä ja kerran reenaamassa. Fanny on siis saannu extra huomiota, kun melkein kaikki tehdään mamman kanssa kahdestaan, ilman Linusta. Fanny kyllä nauttii varsinkin tuosta marjastamisesta. Eilenkin veteli tuolla suolla edestakaisin ittensä melkeen läkähdyksiin kun käytiin lakkoja poimimassa. Niin ja sitte aiheeseen pentu.

Mä oon jo pidemmän aikaan ettiny sopivaa pentuetta ja pentua, mutta yllättävän vaikeeta on just se sopiva löytää. Nyt Limpun ollessa kipeenä, pentukuume on noussu ehkä vaan entisestään. Fannyn kanssa on kyllä kiva puuhastella kaikkea, mutta ei sekään kauaa jaksa, onhan tuota ikääkin jo päälle 9. Ja Linuksen kanssa ei voi nyt oikeen tehdä kauheesti mitään. Ja mä kun voisin kokoajan vaan reenata, lenkkeillä, temppuilla ja taas reenata.. Mullahan on aina ennen ollu vähän eri tilanne pentua hankkiessa. Fannyn hankinnasta en ihan hirveesti muista, kun olin sillon aika pieni, mutta tietääkseni pentue löyty aika nopeesti ja helposti heti kun alettiin pentua ettimään. Ja Linus taas oli Fannyn ainoa pentu, joka jo alusta asti varmuudella meille sitten jäi. Joten tää on nyt tavallaan mulle uus tilanne. Sheltistähän mä oon haaveillu ties kuinka kauan ja haaveilen edelleen. Mutta oon mä sitte muitaki rotuja miettiny. Villistä, novascotiannoutajaa, pyreneitten paimenkoiraa, kromfohrländeriä.. mutta taitaa se silti olla se sheltti. Villiksen jälkeen sheltti on rotuna se, josta mä kaikkein eniten tiedän ja joka tuntuu omimmalta. Villiskin vois olla ihan jees, mutta mun mielestä niistä on sitte taas tosi vaikeeta löytää sellasta yksilöä, jonka mä haluisin. Mä oon käyny monena päivänä (tai oikeestaan yönä, kun on tullu vähän valvottua) läpi kasvattajien kotisivuja ja pentueilmotuksia ja laitellu sähköpostia. Mä jopa tutkin pentueita Ruotsista, Norjasta ja Tanskastakin. Mutta kun ei, niin ei. Kyllä niitä aina sillon tällön löytyy vapaitakin pentuja, mutta mä kuitenkin haluisin pennun terveistä vanhemmista ja mielelläni vieläpä agilitysuvusta. Siinäpä ehkä ne tärkeimmät jutut. Ja muu tulee plussana. Ja Mutta eipä kait siinä auta kuin jatkaa odottelemista.

lauantai 24. heinäkuuta 2010

Puuhastelua ja kolmijalkainen Linus

Alotan näistä mukavimmista asioista.
Tänään käytiin päivällä kentällä reenaamassa. Treenattiin sitä vaikeeta keppikulmaa karsinnoista, putki-aa-erottelua ja ohjauskuvioita (jaakotusta, niistosokkaria ja poispäinkäännöstä ainaki). Heh, mä tykkään kovasti reenata ja tehä kaikkia "hienoja kuvioita", mutta en mä kovinkaan monen nimeä muista. No, mitäpä tuosta.




Reenit meni vähän vaihtelevasti. Fanny ei kulje vieläkään. Jatkettiin siitä, mihin karsinnoissa jäätiin. Musta mä ohjaan ihan samalla tavalla ko ennenki, silti se kääntyilee vääriin suuntiin ja kulkee tosi töksösti. Ja pujottelee hitaasti. Ainoo, mikä menee hyvin ja mikä me osataan on takaakierrot. Niihin Fanny lähtee tosi täysillä ja tekee ihan nuolemalla ne.

Limpun kanssa meni tosi kivasti. Puomit oli ihan supereita, samoin se vaikee keppikulma. Ja hitsit miten hyvin se irtoaa! Tehtiin lopuks sellasta loppusuoraa, jossa mä jäin monen hypyn taakse ja Limppu meni ihan täysiä eteen-käskyllä.


Eilen kamerakin pääsi mukaan, kun temppuiltiin pihalla. Napsin sitte kuvia niin tempuista, palloleikeistä kuin ihan poseerauksista. Tässä siis muutamia kuvia eiliseltä:














Ja sitte siihen huonompaan juttuun.
Heittelin tänään illalla koirille palloa tossa pihalla. Yhtäkkiä Linus vinkas ja piteli oikeeta etutassua ylhäällä. Vilasin tassua sitte siinä enkä mitään ihmeellistä löytäny ja kannoin Limpun sisälle. Koitin saada sitä kävelemään, mutta ei suostunu varaamaan painoa ollenkaan tassulle. Laitoin Limpun sitte kyljelleen ja kääntelin ja vääntelin tassua. Joku tahmee juttu oli tassunpohjaan tarttunu, otin sen pois, mutta se ei näyttäny auttavan. Anto hyvin venyttää ja tutkia, eikä äännähtänykään ollenkaan. Ainoa millon vinkas oli, jos varas painoa tassulle.

Jätin Limpun lepäämään ja lähin ite juoksemaan. Sieltä tultua Linus tuli yläkerrasta ja myöhemmin meni rappusia edestakasin, mutta on silti selkeesti kipeä. Rappusia kulkee hyvin, mutta tasasella linkkaa. Nyt pitää vaan yrittää pitää sitä levossa. Mutta kyllä ihmetyttää mikä tota tassua oikeen vaivaa. Josko ois sitte venähtäny jotenki? Nyt Limppu nukkuu tuolla boksissa ja aina kun käyn kurkkaamassa niin häntä alkaa vispaamaan hirveetä kyytiä. Mutta ilmeestä näkee, että ei oo kovin hyvä olla. Pitää aamulla kattoa mikä on tilanne ja yrittää sitte metästää eläinlääkäriä jos näyttää siltä. Mutta kyllä harmittaa :( Ja varsinki se, kun näkee toisen olevan kipeenä :(

tiistai 20. heinäkuuta 2010

Karsintareissu


Nyt seuraa sepustus karsintareissusta.

Pe lähettiin aikaste aamulla kohti Turkua ja koko päivä meniki matkustaessa. Illalla käytiin vielä pystyttämässä teltta kisapaikalle.

La ei ollukaan kovin aikasta herätystä kun medit oli vikana ja alko vasta puolenpäivän aikoihin. Ilma tosin oli vähän liian kuuma, mutta aika hyvin sain kuitenki koirat pidettyä viileinä.

Eka rata vaikutti ihan ok:lta. Fannyn kanssa oli kuitenki alusta asti hirmusta säätämistä. Käännökset, jotka on oikeesti meidän vahvuus oli aivan kauheita. Valu oikeen kunnolla. Neljäntenä oli puomi ja Fanny oikeen tähtäs kunnolla, että sai tehtyä iiiison loikan. Siitä pitäs vaan jatkaa normaalisti, mutta mulla alko jo keittää kunnolla siinä vaiheessa, mutta jatkettiin tietty kuitenki. Sitte tuli myöhemmin vielä aan alastulolta vitonen, yks ihan turha kielto ja tais rimaki tulla vielä alas. Hohhoijaa, olipa kyllä säätämistä. Ja aika huono fiilis radan jälkeen :(

No, siinä oli sitte parikytä minuuttia aikaa koota ittensä ennen Limpun rataa. J avikeeta se kyllä oli. (Kiitos Elisa tsemppaamisesta!) Tehtiin sitte Limpun kanssa nolla, tosin ihan älypitkillä kaarroksilla. Oma ohjaus oli jotenki tosi löysää, tiie sitte mistä johtu moinen. Kaarrokset verotti senverran ettei pisteitä tullu, mutta paikka sunnuntaille varmistu.

Lauantain toka rata oli sitte hyppäri. Ei ollu mikään kauheen helppo ja keppikulma (vauhdilla tosi jyrkkään avokulmaan) vähän askarrutti. Oma ohjaus oli taas aivan älyttömän huonoa. Fannyn kanssa otin keppikulman hitaammalla, mutta varmemmalla tavalla ja se toimi. No otettiin sitte kuitenki kielto putkelta ja vähän myöhemmin hyl. Mä unohdin radan!! Ohjasin ihan pokkana hypylle kun piti mennä viereiselle okserille. Ne oli sitte siinä ne Fannyn karsinnat. Tosin meiän tän hetken kisakunnolla ei kyllä kauheesti pidemmälle ollu edellytyksiäkään. Reenit sujuu, kisat ei. Pitää kattella oliko nää nyt sitte Fannyn vikat karsinnat. Kisataan nyt miten Fannyn kunto antaa ja nollia tulee jos on tullakseen.
Limpun kanssa kosahti kepeillä. Tuli niin vauhdilla, ettei taipunu kakkosväliin vaan tuli akan välin jälkeen pois. Sitte vielä kielto putkelta ja pituuden palikka.

Ja sitten sunnuntaille. Olosuhteet oli oikeen mukavat, ei ollu ollenkaan niin kuuma kuin lauantaina. Eka rata oli tosi kivan tuntunen, vaikutti just mun ja Limpun radalta. Ja jostain mä sain kasattua taistelufiiliksen. Lauantain ohjaus jäi senverta harmittamaan. Kontaktit oli tosi jees, mun ohjaus paljon parempaa, sihinät toimi melkein kaikissa käännöksissä ja Limpukka kuunteli oikeen hienosti! Kaks kaarrosta valahti, mutta tehtiin nolla, sij. 7 ja pisteitä ihan kivasti. Ja mä olin niin onnellinen mun pienestä miehestä <3

Pari tuntia odottelua ja vuorossa oli hyppäri. Heti kun mä näin radan, (tästä pitäs oppia pois!!) mulla laski fiilis tosi paljon. Monta tiukkaa käännöstä ja kaikkea, mitä me ei just osata. Sen näki radasta heti. Kuudennella esteellä kaarros sitte valu, mä myöhästyin seuraavan hypyn jälkeisestä valssista ja Limppu kerkes hypätä mun selän takaa yhen hypyn. Hyl siis tästä ja siitä suoraan maaliin.

Vikalle radalle mä lähdin sitte taas taistelemaan. Mä halusin päättää nää karsinnat hyvään rataan ja samanlaiseen fiilikseen mikä tuli ekan radan jälkeen. Ja me onnistuttiin siinä! Tehtiin ihan hyvä nolla sij. 8. Tuolta löytyy meiänkin finaalirata. Medit ja nro 7.


Lopullinen sijotus Limpulla siis jaettu 12. Ja yhteenvetona kaks tosi hyvää ja kolme ei kovin hyvää rataa. Tavoitteisiin ei kyllä ylletty, mutta ihan hyvä mieli silti jäi. Ja ajatus siitä, että josko vaikka ens vuonna pystyttäis tekemään viis tollasta nollarataa noilla sijotuksilla, niin oltais kyllä jo HYVIN lähellä maajoukkuepaikkaa ;) Ehkä siis ens vuonna. Nyt vaan paljon reeniä ja kisoja alle :)

torstai 15. heinäkuuta 2010

Ota ihan iisisti!

Huhhuijaa. Mä en tajuu miks mua jännittää karsinnat näin paljon!? Mua ei yleensä jännitä melkeenikinäkoskaan mitkään kisat. Aikaa vielä pari päivää ja hyvä etten mä tärise jännityksestä. No, jos sitä vähän hellittäis ennen ratoja, mutta kyllähän sitä kuitenki vähän pitää jännittää ;)

Koirat ainakin ottaa ihan iisisti. Ma käytiin reenaamassa, tehtiin kertaalleen yks rata, joka muistaakseni meni ihan kivasti. (Eihän sitä tältä jännitykseltä enää voi muistaa..) Sitte tehtiin vielä vähän puomia ja putki-puomi erottelua. Fannylla ei ongelmaa, mutta kisoissahan puomi on sillä ihan erilainen, ei sitä pysty reeneissä saamaan millään samanlaiseks. Linuksella puomi tosi kiva, erottelussa saa tosi tiukasti käskyttää ja näyttää että ollaan puomille menossa, muuten vaan painelee menemään ja syöksyy helposti putkeen.
Muuten on koirat saanu levätä, lenkkeillä ja uida. Eli ihan normielämää. Niin ja nyt pitää hehkuttaa että Linuskin oppi uimaan! Oltiin rannalla ja Limppu kurkotti veteen sammalmättään päältä kohti vedessä lilluvaa keppiä ja tipahtiki sitte veteen. Ja nyt ihan innoissaan lähtee kepin tai lelun perään niin että vesi vaan roiskuu. Ja näyttää nauttivan. :) Se mikä on jännä, niin joka kerta kun mennään uimaan, pitää Linus ekan kerran "heittää" veteen että uskaltaa taas uida kunnolla. Ja sitte se ei millään enää malttaiskaan tulla pois vaikka tärisis jo kylmästä.

Mä oon käyny nyt kolme kertaa reenaamassa lainaohjattava Pusun kanssa. Kokoajan sujuu paremmin ja Pusun kanssa on kyllä tosi kivaa mennä rataa. Kiitos Ulla tästä mahollisuudesta! :)

Eipä kai tässä muuta, tänään pakkaillaan ja otetaan ihan rauhallisesti, huomenna sitte reissuun. Kuuma viikonloppu tulossa, mutta eiköhän me kylmäpyyhkeillä, riittävällä nesteytyksellä ja palautumisella pärjätä. Kohta sitä jo mennään!

torstai 8. heinäkuuta 2010

Kenraalikisat







Eilen kävästiin Oulussa kisaamassa iltakisat, Tuomarina Minna Väyrynen ja yks agistartti oli kaikille luokille. En mä tiie mitä järkeä on lähteä illalla ajelemaan yhen startin taki Ouluun ja yöllä takas, mutta ne oli oikeestaan ainoot maholliset kisat SM:mien ja karsintojen välissä, niin kyllähän sinne piti päästä.






No, rataa numeroitaessa se vaikutti oikeen mukavalta, joskin tosi pitkältä radalta. Mineillä ja medeillä oli yhteinen tutustuminen. Mulla ei ollu oikeen mitään käsitystä mitä mä siellä teen ja tutustuminen ei oo oikeesti ikinä menny noin nopeesti. Mä kerkesin kiertää radan vajaa KAKSI kertaa läpi ku kuulutettiin että tutustuminen oli päättyny!! Jos ois kerinny kunnolla miettii kuviot ja liikkumiset niin ois kyllä oikeesti ollu tosi kiva rata. Nyt oli kauheen epävarma olo ja hyvä kun muistin radan.


















No, Fanny lähti medien kolmantena ja meinas varastaa, taas kerran. No pysy kuitenkin ja pääsin sinne minne halusinki ottamaan vastaan. Neljännelle hypylle tein pakkovalssi ja se oli kyllä super huono. No siitä sitte puomille ja käskytin oikeen kunnolla kun tän kisan päätarkotus oli reenata sitä puomin kontaktia. Vaan eipäs auttanu, loikkas sen sitte. En kuitenkaan viittiny ottaa uuestaan vaikka ois ehkä ollu ihan fiksua, mutta halusin kokeilla sen loppuradan. Jossain reilussa puolessavälissä sitte yhessä radan helpoimmassa kohassa kosahti. Hohhoijaa. Kaks hyppyä oli vierekkäin ja niitten väliin piti tehä välistäveto. Otin vauhdin pois ja käskytin riman päällä.. ja kuinkas kävikään, rima tuli alas. Ei tässä muuten mitään, mutta argh, tää on jo viides rima parin kuukauden sisään jonka mä ite ohjauksellani otan alas. Eikä ikinä ennen oo moista
tapahtunu.. No, loppu rata sitte ihan ok. Ja aika oli 2,5s nopeempi kun voittajalla ja kaikkien kolmosien toisiks nopein :o Ei mun mummokoira vissiin kauheen hidas vielä ookaan!


Sitte Linus. Alku tosi jees, lähti ku tykin suusta. Ja se pakkovalssi ennen puomia oli ihan super! Ja puomin kontakti, no. Ei se pysähtyny, en ehkä vaatinu tarpeeks, mutta hyvin tuli alas asti. Nyt mennään tommosella kontaktilla ainakin karsinnat, kattellaan sitte sen jälkeen. Keinu oli paras ikinä! Yleensä hidastelee, nyt juoksi täysiä päähän asti! Jes! Yhestä hypystä meinas tulla ohi, mutta korjas tosi hyvin itte. Ja sitte se välistäveto kohta. Hohhoijaa. Reagoi tosi hyvin kun otin vauhdin pois, vaan ehkä se ei lähe kiertämään sitä hyppyä, jos seison ite hypyn edessä eikä se nää koko estettä, hyppäs siis väärinpäin ja siitä hyl. Pysäytin aalle, se oli tosi jees kanssa. Loppussa ei mitään ongelmaa.


Muuten ollaan otettu aika rennosti, parina päivänä on ollu tosi kuuma ja ollaanki käyty uimassa. Varsinki nyt on tosi kiva kun näkee että Fanny oikeen nauttii kun pääsee polskimaan :) Ja kyllä Linuskin tykkää rannalla pomppelehtia ja juosta ja käydä aina välillä kahlailemassa.


Koirat pääsee kohta hierontaan ja sitte ens viikolla otetaan varmaanki yhet, maksimissaan kahet kevyet reenit ja sitte onki suunta jo Turkuun ;) Mua alkaa jo jänskättää!!










lauantai 3. heinäkuuta 2010

Fanny osaa kummastuttaa, osaa se yllättääkin

Nyt tulee aika Fanny-painotteista tekstiä ja reenipainotteista myös:D

Ollaan tällä viikolla käyty kahesti reenaamassa, kerran ohjatuissa ja kerran itekseen kentällä. Ohjatuissa iski taas ihmetys tosta Fannyn liikkumisesta. Sehän on hyppiny nyt viime kisat (Latvian ja Sm:ät) tosi hyvin. Vajaa viikko ennen Latvian reissua käytin Fannyn hierojalla ja siis vasta tällä viikolla oli ekat reenit sen jälkeen, pelkästään noi kisat oli siinä välissä. Nyt se tosiaan sitte haki hyppyjä taas oikeen urakalla. Hirvittävä halu sillä oli kyllä radalle ja kävi tosi kuumana tajutessaan pääsevänsä sinne. No, tultiin sitte siihen tulokseen, että se vaan ei yksinkertasesti tykkää tosta pohjasta. Tuo meiän reenipohjahan on tollasta aika pehmeetä hiekkaa, tosi raskas alusta juostavaks. Kun nurmella näyttää liikkuvan ilman suurempia ongelmia, niin vetoan tuohon pohjaan, tai ainakin vetosin ennen eilisen reenejä..
No mutta ohjatuista vielä sesverran, että Linus liikku tosi hyvin, sillä ei oo ikinä ollu ongelmaa minkäänlaisella hiekkapohjalla. Musta vaan tuntu jotenki etten mä oikeen hallitse sitä, kaahailtiin vaan joka suuntaan.. kuitenki ihan hyvä fiilis jäi reeneistä.





No, sitte eilen tosiaan mentiin itekseen kentälle reenaamaan. Mulla oli mukana omien koirien lisäks myös meillä hoidossa oleva Severi. Teemoiksi olin suunnitelu SM-kisoista maxien hyppärin alkusuoraa ja minien hyppärin loppusuoraa. Vähäsen noita muuttelin, mutta idea pysy kuitenki samana.
Ekana tuota maxien rataa, kaikki koirat pysy oikeestaan tosi hyvin lähdössä, eikä kenenkään kanssa mitään ongelmaa.
No, jos toi maxi rata oli helppo, niin minien radalla ne vaikeudet sitte tuli. En tiie sainko hypyt ihan oikeeseen kulmaan, mutta hyvä reeni se oli jokatapauksessa. Pari kertaa sain ottaa sekä Limpun että Fannyn kanssa, että sain oikein menemään, paria eri ohjaustyyliäkin kokeilin.
Lopuksi reenattiin Linuksen kanssa eri kulmia kepeille ja Severin kanssa kontakteja.
Niin ja kumallista on se, että Fanny ei nyt taas hakenu hyppyjä yhtään :O
Kepit oli aika hitaat, mutta hypyissä ei ongelmaa. Kummastuttaa kyllä, mutta pitää seurata tilannetta.






No mitäs muuta. Severi on tosiaan ollu meillä nyt pari päivää, vähän ollaan tokoiltu kaikkien kanssa, Limpun kanssa käyty juoksemassa ja kerran uimassa. Ja ainiin, Fanny meni ekaa kertaa elämässään itse vapaaehtoisesti uimaan. Yleensä se on tullu vaan sylissä veteen ja uinu sitte rantaan tai tyytyny kahlailemaan. Nyt empi hetken kahlaillen ja lähti sitte kepin perään pärskimään. Ja meni vielä monta kertaa ja näytii nauttivan. Kiva juttu! :)